Wednesday, 1 June 2016

My body confidence journey

(English version below)

Jaoin eilen alla olevan kuvan Instagramissa ja henkilökohtaisella Facebook-sivullani. Innostuin katselemaan Instassa #transformationtuesday kuvia, joista suurin osa on painonpudotukseen liittyviä ennen ja jälkeen kuvia. Ajattelin, että voisihan sitä kuvailla muunlaisiakin muutoksia, kuten kasvaneen itsevarmuuden aikaansaamaa muutosta.




Vasemmalla on kuva ihan blogini alkuajoilta, vuodelta 2011. Oikealla taas tältä keväältä. Kuten huomaatte, en ole laihtunut - oikeastaan painan nykyään enemmän - mutta muutos on silti huomattava. Vaikka näytän molemmissa kuvissa ihan nätiltä, tuossa vuoden 2011 otoksessa olemukseni on jotenkin varoivainen. Anteeksipyytävä.

Tästä muutoksesta inspiroituneena päätin katsella vähän muitakin vanhoja ja uusia kuvia.


2010

Erityisen merkittävää on mielestäni se, että ennen vuotta 2011 melkein kaikki kuvani ovat pelkkiä kasvokuvia. Olin niin epävarma kroppani suhteen, että en halunnut sitä kuviin. Muistan kun menin ystäväni kanssa rannalle pitkässä mustassa mekossa, koska en halunnut näyttää edes sääriäni, muusta kropasta puhumattakaan. Muistan myös, että minulta pääsi itku kun katsoin tuota yllä näkyvää kuvaa; käsivarteni olivat niin hirveät, ja näytin kamalan lihavalta. Meinaa kyllä itku päästä nytkin, kun katson tuota nättiä nuorta naista, joka inhosi itseään niin paljon.


2011


2012


Kun aloin seurustella nykyisen aviomieheni kanssa loppuvuodesta 2010, myös itsevarmuuteni lähti nousuun. Mieheni mielestä olin kaunis, ja ehkäpä hänen sanoissaan oli jotain perää. Myös muut positiiviset muutokset auttoivat asiaa. Sain kandin valmiiksi keväällä 2011, ja samaisena keväänä osallistuin yliopistolla kurssille, jolla käsiteltiin verkkodiskurssin tutkimusta. Aloin lukea blogeja, joista etenkin jo nykyään kuollut ja kuopattu More to Love vaikutti paljon ajatusmaailmaani. Jälkeenpäin katsottuna tuo kevät oli todellakin käännekohta, koska päätin sen jälkeen tutkia blogeja gradussani ja nykyään teen aiheesta väitöskirjaa. Uskon, että parisuhteen lisäksi se, että löysin jonkin kiinnostuksen kohteen ja suunnan opinnoilleni (ja tulevalle uralleni), vaikutti ratkaisevasti itsevarmuuteni kasvamiseen.

Blogien lukemisen myötä innostuin muodista yhä enemmän. Aloin ostaa mekkoja ja hameita ja käyttää muitakin värejä kuin mustaa. Syksyllä 2011 aloin mieheni rohkaisusta kirjoittaa omaa blogia. Köyhät, kauniit ja kurvikkaat oli syntynyt.


2013

Vuonna 2013 matkani itsevarmuutta kohti otti vähän takapakkia. Gradustressin ja erään lääkkeen seurauksena minulta lähti todella paljon hiuksia, mikä stressasi entisestään. Kävin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen vaa'alla, ja kertyneet "parisuhdekilot" masensivat. Valmistumisen jälkeen olin pari kuukautta työttömänä, mikä ei tietenkään lisännyt itsevarmuuttani yhtään. Sain töitä elokuussa 2013; en kuitenkaan oman alan töitä vaan asiakasneuvojan hommia. Olin kiitollinen työpaikasta, mutta nopeatempoinen ja stressaava työ ei soveltunut minulle yhtään ja olin suoraan sanottuna 2013 loppuvuoden ja 2014 alkuvuoden melko uupunut ja mieli maassa.


2014

2015

2014 oli taas valoisampi vuosi. Pääsin tohtoriopiskelijaksi, sain apurahan ja pystyin lopettamaan työni asiakasneuvojana. Blogin kirjoittaminen motivoi, ja uskalsin jo postata kuvia itsestäni paljain käsivarsin ja säärin. Sama meno jatkui vuonna 2015, joka oli aika mahtava vuosi. Tutkijan työ toi positiivisia onnistumisen kokemuksia, menin naimisiin ja kuljin häämatkalla pää pystyssä bikinit
päällä.




Matkani itsevarmuuteen on siis ollut pitkä ja hidas, ja välillä on tullut takaiskuja. Suurin harppaus on ehdottomasti tapahtunut viimeisimmän vuoden aikana. Vuosi sitten postasin blogiini uikkarikuvan sarongin kanssa, tänä vuonna ilman. Kirjoitin viime vuonna, että syy sarongille ei ollut se, että olisin hävennyt omaa kroppaani, eikä se ollutkaan. Todellinen syy oli se, että pelkäsin muiden mielipiteitä. Se on ehkä se suurin muutos; olen lakannut välittämästä siitä, mitä tuntemattomat ajattelevat minusta.


2016


Toivon, että tämä teksti toimii valona tunnelin päässä niille, jotka kamppailevat epävarmuuden ja itseinhon kanssa. Kukaan ei tule muuttumaan yhdessä yössä, eikä tarvitsekaan. Minullakin on huonoja päiviä, enkä edelleenkään rakasta kaikkia kohtia kropassani, kuten mahaa tai käsivarsia. Nykyään kuitenkin siedän huonot puoleni ja iloitsen hyvistä puolistani päivittäin. Kun perusasiat elämässä ovat kunnossa ja kokee olevansa onnellinen, kyllä se itsevarmuuskin kasvaa. Vähitellen.


In English: Yesterday I posted a #transformationtuesday photo on Instagram. I know most of those photos are before and after weight loss pics, but I wanted to do something different. The photo depicts me in 2011 and me today. On the 2011 side, I look pretty, but kind of insecure and apologetic. In the 2016 photo, I'm not skinnier - in fact I weigh more than I did in 2011 - but you can see I'm much more confident.

This inspired me to look at other old photos. It's kind of shocking that most photos before 2011 were just of my face. I didn't keep any where you could see my body, which is really sad. I remember that when I first saw that photo of me from 2010, I actually cried because I thought I looked so horribly fat and ugly. I kind of want to cry now as well, looking at that beautiful young woman and remembering how she used to loathe herself. 

Things got better in 2011. I met my now husband in late 2010, and being with someone who adored the way I looked obviously helped. I also completed my BA in the spring of 2011, and attended a course on researching computer-mediated discourse. That was a turning point for me, since I ended up switching from literature to linguistics, and starting to study blogs. I did my MA thesis on interaction on fashion blogs and am now pursuing a PhD. So basically, spring 2011 was career-defining for me! 

After I started reading more blogs, both for research purposes and for fun, I developed a new love for fashion. I started to wear color and bought dresses. Encouraged by my then boyfriend (now husband), I started my own blog in the fall of 2011. 

In 2013, I had a few setbacks. My hair started falling out due to stress and medication, which really affected my confidence negatively. I also stepped on the scale for the first time in two years, and was depressed that I had gained some weight (as a lot of us do at the beginning of a relationship). It didn't help that I was unemployed for a couple of months after graduating with my MA. I eventually got a job at a call center, but I hated it. It was way too stressful and didn't suit my personality at all.

However, things got better in 2014. I got accepted to a PhD programme, got a research grant and was able to quit my job. I loved blogging and became more and more adventurous with fashion, even baring my arms and legs for all the world to see. 2015 was probably the best year of my life. I met wonderful new people (including some UK plus-size bloggers when I was in Oxford), loved my new job as a researcher and got married. On our honeymoon, I proudly wore a bikini.

So, my journey to body confidence - and self-confidence in general - has been a long one, and it hasn't always been easy. I think the biggest change has taken place in the past year or so. This time last year, I posted a photo of myself in a bathing suit and a sarong. This year, I left out the sarong. I think it's because I have finally stopped caring about what other people (especially strangers) think about me. It's partly thanks to reading body positive blogs, but also because I'm generally happy with my life at the moment. 

I hope this post will be a light at the end of the tunnel for some of you who struggle with insecurity and self-hatred. I still have bad days, but in general, I really do love myself. I've learnt to live with the things I don't like, and appreciate the things I like on a daily basis. 

Self-confidence is a journey. It might take time, but I assure you all: you'll get there. 


2 comments:

  1. Ihana postaus! Oli kiva nähdä kuvia menneistäkin vuosista :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! <3

      Delete

Kommentit ovat lämpimästi tervetulleita! Your comments are appreciated! <3